sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Uusi projekti käynnistyy

Jaahas, se on huhtikuun puoliväli ylitetty... on taas se aika kun katseet suunnataan ensi jouluun. :-)

Tarkoittaa siis sitä, että uusi jouluikkunaprojekti käynnistyy.

Tässä ensimmäinen suunnitelma. Mutta mitä tästä on tulossa, se jää toistaiseksi arvattavaksi. Mutta sen paljastan, että tähän liittyy hiiret. :-)









Jatkoa seuraa ihan varmasti, työn deadline on marraskuun alku.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Keijutalon katto on hiirenkorvilla.

Pieni keijutalo edistyy. Takapakkia tuli ensin katon kanssa. Kokeilin tehdä olkikattoa. Liotin sisalnarua, suoristin ja pilkoin sopivan kokoisia nippuja, liimasin kattolevyihin, mutta sitten olkien värjäys ei onnistunutkaan, joten tilanne oli selvä katastrofi. Onneksi tuli pyörremyrsky, joka riuhtaisi katon pois. :-)

Sen jälkeen tuli ahaa-elämys lehtikatosta. Tätä ei tarvitse myrskyjen tuhota. Kelpaa minulle... ja talon asukillekin, joka vielä toistaiseksi on hiiri.

Kattomateriaali on ohutta paperinarua.
Sormenpäät on aika kovilla kun on aukonut tuhatmäärin narua suoraksi lehdyköiden muotoon.

Jokainen lehti on liimattu yksitellen kattohuopaan kiinni.

Tyytyväinen asukas vilkuttaa ikkunasta.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Keijujen siipiä - koekappaleiden teko jatkuu

Taas on päästy keijujen siipien pariin ja testaukset jatkuu.
Kaikki ei mene aina niin täydellisesti, kuin sitä toivoo. Youtube ohjeet näyttivät todella helpoilta ja lähdin askartelemaan rennolla mielellä.
Ensimmäiseksi nappasin vahingossa käämilankaa ja taivuttelin sen siiviksi. Sitten paljastui totuus kun koitin juottaa siipiä kasaan. No eihän käämilankaa pysty juottamaan. Ei muuta kuin hiomaan juotoskohtia puhtaaksi suojalakasta. Juotokset onnistui huonosti, mutta raamit pysyivät jotenkuten kasassa.
Sitten ohjeessa luki, että spray-liimalla liimataan siivet kiinni muovikalvoon. No spray-maalia on varmaan monenlaista ja tämä minun liimani ei todellakaan tarttunut kumpaankaan, ei siipirunkoon, eikä muoviinkaan.
-No eipä se varmaan haittaa, ajattelin ja jatkoin ohjeiden seuraamista.
Seuraavaksi tarvittiin kuumailmapuhallinta. Sellaista ei siihen hätään löytynyt, mutta sen sijaan löytyi tehokas hiustenkuivain. -Kai se ajaa saman asian, toiveajattelin ja ryhdyin lämmittämään siipiä. Ensin paloi sormet ja pudotin siiven tuolin päälle ja jatkoin lämmittämistä. Hetken kuluttua tuli joku outo haju ja samaan aikaan kuivain lopetti toimintansa. Ohops. Mieheni toimistotuoliin oli palanut reikä!
Tästä kiukustuneena jätin siipiprojektin rauhaan muutamaksi päiväksi.
Viikon verran piti kerätä rohkeutta uuteen yritykseen ja vieläkin ilman sitä kuumailmapuhallinta. Nyt kokeilin silitysrautaa. Ensin kokeilin ihan pienesti silitysraudan kulmalla. Muovi tarttui siihen kiinni, eli tarvittiin kangas silitysraudan ja siiven väliin. Paljon tarvittiin lämpöä, että muovi kutistui kehikon ympärille, mutta onneksi kutistui lopulta ihan siedettävästi.
Muistilista tuleviin kokeiluihin:
- valitse kuparilankaa rungon juotoshommiin
- hanki parempaa liimaa ja varo ettei liimaa mene yhtään muoviin rungon ulkopuolelle.
- kokeile hilettä muovien väliin
- hanki kuumailmapuhallin

Tuoliin paloi reikä ja siipimuovi ei juurikaan pingottunut rungon yympärille.

-Mitkäs nuo tuommoiset läpättimet ovat tytön selässä, ihmettelevät Ville ja Valle hiiret.

Keijutyttö sai vihdoinkin siivet selkäänsä.

-Juu, kauniisti kiiltelevät ja monivärisesti, toteavat hiiriveljekset.